Launtaina vietettiin myös mun polttareita. Ja se päivä oli mitä pelottavin, ihanin, hauskin ja unohtumattomin!
 |
| mun cowgirl hattu ja vilkkuva Bride To Be-merkki |
Aamulla klo 11 meille marssi iloinen tyttösakki. Mua ei oikeastaan päästy yllättämään, koska arvelin moninaisista syistä että tänä lauantaina on mun polttarit. Ja koska roikuin ikkunan luona klo 8 alkaen..
Mulle iskettiin asiaan kuuluvat asusteet päälle ja sitten lähdettiin. Hypättiin koko porukka tilataxiin ja lähdettiin Helsinkiin päin.
Mulla oli omat pelot että mitä tulee tapahtumaan.. Ja pelkoni osottautui todeksi. Päätepysäkkinä oli Kaivopuiston ranta ja edessämme oli benji-hyppytorni. FUCK!
Yllättävän nopeasti mä suostuin siihen hommaan, rohkasuryyppy ja kaverit seurana odottamaan omaa vuoroa.
Benjihyppy oli kyllä mun elämäni pelottavin kokemus! Eikä sitä kokemusta parantanut varsinkaan se henkilökunta. Odotin pelko perseessä omaa vuoroani ja sitten kuului huuto "Seuraava!". Outoa vangin kävelyä häkki-kopille ja kyytiin. Ja kyydillä tarkoitan sitä että menet seisomaan kopin ulkopuolella olevalle pienelle tasanteelle ja pidät kiinni rystyset valkoisina.
Kopissa oli kaksi asenne vammaista nuorta miestä. Toinen pääsi heti alkumetreillä haukkumaan mua epäsuorasti lihavaksi. Ja mitä mä sanon? "ööö....kiitos..?" Olin niin paskahalvauksen äärirajoilla, etten edes närkästynyt tämän urpon kommentille.
Ylhäällä, 150metrin korkeudessa, huomaan olevani omassa painajaisessani. Sydän hakkaa ja pelottaa ihan jumalattomasti! Minkäänlaisia kunnon ohjeita ei anneta. Ei kerrota turvallisuudesta, Nada! Sanotaan vain että
nosta kädet ylös niinkuin olisit hyppäämässä veteen ja me tässä lasketaan lähtölaskenta. Sitten menet.
En hypännyt ekalla, enka edes tokalla lähtölaskennalla. Olin aivan paniikissa. Toinen urpoista tiuskaisee että "Tää köysi painaa, olis aika tehä jotain päätöksiä!".. Minä siinä yritän jotain sopertaa että odottakaa, odottakaa mä rupean kohta muuten itkemään (Jep, mä sanoin jotakuinkin noin..). Toinen miehistä kysyy vähän ystävällisemmin että "
Saanko sun luvan sille, että annan pienen vauhdin sulle? Vähän tönäisen?". Annoin luvan, koska en olis muuten sieltä päässyt hyppäämään, tai tässä tapauksessa, tippumaan. Ja sitten mentiin. Ja minä huusin kuin raavas mies. Siinä ei kiljuta, vaikka kuinka neiti olisit, siinä Huudetaan! Ja voi luoja sitä onnea kun pääsin alas elossa. Huh. Ei enään ikinä! Sen vannon.
 |
| Happyy |
Tän kauhukokemuksen jälkeen mentiin piknikille kaivariin ja samalla mulle pidettiin pieni Trivia polttariseurueen tytöistä. Syötiin masut täyteen ja lähdettiin jatkamaan matkaa.
Sitten hypättiin ratikkaan. Jossain välissä matkaa ystäväni tulee luokseni ja nappaa ranteestani kiinni... ja laittaa siihen rannekkeen kiinni "Sä pääset Lintsille!" WOOOHOO! Mun lempparipaikka! Meinasin alkaa siinä nyyhkimään ku olin nii onnessani :D Lintsillä hankittiin kolmelle muullekkin rannekkeet ja lähettiin laitteisiin.
Lintsin jälkeen nautittiin olutta ja jädee ja oltiin vaan. Ja sitten lähtettiin keskustaan päin ja kohti Cantina West raflaa. Siellä mua odotti sombrero ja poncho (minkä jätin pukematta päälle helteen takia).
 |
| ehkä paras kuva musta ;D |
Ruuan jälkeen oikeastaan koko porukka oli ihan poikki. Olihan päivä ollut pitkä (varsinkin mulle kun heräsin täpinöissä jo klo 7 :p ). Illan päätteeksi mulle tuotiin 'pikkutuhma' jälkkäri sellaisen soihdun kera. Tästä jälkkäristä ja mun yllättyneestä ilmeestä otettiin kuva, minkä sainkin aika nopeasti tulostettuna käteeni ja mukaani kotiin.
Kotona nukahdin melkeinpä heti.
Oli kyllä ikimuistoinen päivä, ei voi muuta sanoa.
<3 Ei voi kun kiittää mun ihania ystäviä että järkkäsivät jotain noin upeeta <3
